TAIDEARBORETUMIN TUTKIMUKSET
Päiväperhoset - Butterflies (Lepidoptera, papilionoidea)
Päiväperhoset ovat Taidearboretumin pitkäaikaisissa linjalaskennoissa ja kolmikertaotannoissa olleet mukana pisimpään vuodesta 2015 alkaen. Taidearboretumin päiväperhostutkimuksille ovat ominaisia pitkät seurantajaksot, joihin liitetään myös muita ympäristömuuttujien tarkasteluita. Hyönteistutkimuksellisesti Taidearboretum on tutkinut ja tuottaa ainutlaatuista uutta tietoa päiväperhosten maakontakteista vuodesta 2017 alkaen. Taidearboretumin hyönteistutkimuksissa ei käytetä eliöiden haavi- tai myrkkypyydystämistä vaan tutkimus toteutetaan eliöiden luontaista vapautta vaalien. Tämä edellyttää tarkkaa perehtymistä lajimäärityksiin, pitkiä maastotyöskentelyaikoja kesällä ja vuosia kestäviä seurantoja. Kyseinen tutkimusmenetelmä ei ole helppo ja se vaatii huolellisen tutkimusasetelman laatimisen. Ilokseni olen huomannut, etten ole yksin menetelmieni kanssa, vaan maailmalta löytyy jo hyvä joukko luonnontieteilijöitä, jotka pyrkivät yhä eettisimpiin tutkimusmetodeihin.
Kimalaiset - Bumblebees (Hymenoptera, Apoidea, Apidae, bombus-)
Ensimmäiset kimalaisten ja kasvien vuorovaikutustutkimukselliset tarkastelut tehtiin vuonna 2016. Tämän jälkeen Taidearboretumilla ja sen verrokkikohteilla on kimalaisseurantoja tehty niin piste- kuin linjalaskennoin näihin päiviin saakka.
Sudenkorennot - Dragonflies (Odonata, Zygoptera & Anisoptera)
Luonnossa
eliöiden vuorovaikutussuhteet ovat vaihtuvia ja reagoivat ympäristöntilan
muutoksiin. Sudenkorentoja alkoi ilmaantua Taidearboretumin alueelle vähitellen
yhä enemmän ja ne huomioitiin paikan yleishavaintojen yhteydessä. Vuosina 2021-2023 sudenkorentojen esiintymistä ja käyttäytymistä
kartoitetaan Taidearboretumilla ja sen verrokkikohteilla. Kesällä 2022
kartoitusta tuki Vuokon luonnonsuojelusäätiö ja vuonna 2023 kartoitus saatetaan
loppuun Niilo Helanderin säätiön tuella.
Paikallisilmasto ja maaperä - Microclimate and soil.
Luonnossa vallitsee erilaisia kiertokulkusysteemejä. Elävät
eliöt eivät elä "tyhjiössä" itsekseen, vaan ovat vuorovaikutuksessa oman ja toisten
lajien yksilöiden sekä elottoman luonnon kanssa. Näin ollen on luontevaa
tutkia monissa tutkimusasetelmissa myös elinympäristöolosuhteita, joissa
kasvit- ja hyönteiset elävät.
KASVIT - Plants
Elämä Taidearboretumilla kietoutuu hiljaisen suojelun ohessa
myös kasvitutkimuksiin, joiden tuloksia on luettavissa tiedelehdistä ja
tietokirjoistani (kts. kotisivujen kirjoitukset osio). Kasvitutkimuksissa
painopiste on elinkaariselvityksissä. Erityismielenkiinto on luontaisissa
kasvipoikkeamissa ja maatiaiskasveissa. Lisäksi tehdään pitkäaikaista sukkessioseurantaa
metsän pohjakasvillisuudesta. Verrokkiaineistot kerätään tapauskohtaisesti
muualta Suomesta.
Luonnontieteellisen tutkimuksen lisäksi paikan kasvit ovat sisältyneet taiteelliseen tutkimukseen ja elämäsidonnaisen tutkimuksen kehittämiseen (kts. väitöskirjani Kasvitaiteen ekologiset ulottuvuudet). Vaikka toisinaan kuulen sanottavan Taidearboretumia laboratorioksi, en allekirjoita tätä ajatusta. Tutkimusta tehdään, mutta se syntyy lähtökohtaisesti luontaisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen myötä. Suojeluarvot ja lajien luontainen kasvu ja oleminen ovat etusijalla hoitotoimenpiteissä. Puutarhassa ei käytetä kasvimyrkkyjä. Väitöstutkimukseni kuitenkin loi paikkaan tutkimusulottuvuuksia ekologiaan, kestävyystutkimukseen, filosofiseen sekä taiteelliseen ja taidekasvatukselliseen tutkimukseen. Nämä alat ilmentyvät Taidearboretumin tutkimuksissa joko puhtaasti alakohtaisesti tai yhdistyneinä toisiinsa. Kehittämäni elämäsidonnaisen tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää, miten nämä eri alat voisivat nivoutua toisiinsa muodostaen kokonaisvaltaista kestävyystutkimusta.
Elämäsidonnaisen tutkijan tie on haasteellinen ja yllättää harvakseltaan. Paras kiitos tulee luonnolta itseltään, kun näkee jonkin kasvin kukoistavan tai huomaa suojelutyön toimivuuden. Joskus kiitos kätkeytyy kasvillisuuden joukkoon. Katsopa keskimäistä kuvaa ylimmässä kasvikuvarivissä. Kuljin kasvupaikan ohi satoja kertoja kesässä, mutta vasta syksyllä huomasin harmaan neilikkasydämen "sykkineen" vieressäni koko kesän. Syntyikö kuvio sattumasta vai ei? Se on arvoitus, mutta "tykkäysviesti" osui ja upposi. Sen voimalla huomiseen...