TAIDEARBORETUMIN TUTKIMUKSET 

Päiväperhoset - Butterflies (Lepidoptera, papilionoidea)

Päiväperhoset ovat Taidearboretumin pitkäaikaisissa linjalaskennoissa ja kolmikertaotannoissa olleet mukana pisimpään vuodesta 2015 alkaen. Taidearboretumin päiväperhostutkimuksille ovat ominaisia pitkät seurantajaksot, joihin liitetään myös muita ympäristömuuttujien tarkasteluita. Hyönteistutkimuksellisesti Taidearboretum on tutkinut ja tuottaa ainutlaatuista uutta tietoa päiväperhosten maakontakteista vuodesta 2017 alkaen. Taidearboretumin hyönteistutkimuksissa ei käytetä eliöiden haavi- tai myrkkypyydystämistä vaan tutkimus toteutetaan eliöiden luontaista vapautta vaalien. Tämä edellyttää tarkkaa perehtymistä lajimäärityksiin, pitkiä maastotyöskentelyaikoja kesällä ja vuosia kestäviä seurantoja. Kyseinen tutkimusmenetelmä ei ole helppo ja se vaatii huolellisen tutkimusasetelman laatimisen. Ilokseni olen huomannut, etten ole yksin menetelmieni kanssa, vaan maailmalta löytyy jo hyvä joukko luonnontieteilijöitä, jotka pyrkivät yhä eettisimpiin tutkimusmetodeihin. 

Kimalaiset - Bumblebees (Hymenoptera, Apoidea, Apidae, bombus-)

Ensimmäiset kimalaisten ja kasvien vuorovaikutustutkimukselliset tarkastelut tehtiin vuonna 2016. Tämän jälkeen Taidearboretumilla ja sen verrokkikohteilla on kimalaisseurantoja tehty niin piste- kuin linjalaskennoin näihin päiviin saakka. 

Sudenkorennot - Dragonflies (Odonata, Zygoptera & Anisoptera)

Luonnossa eliöiden vuorovaikutussuhteet ovat vaihtuvia ja reagoivat ympäristöntilan muutoksiin. Sudenkorentoja alkoi ilmaantua Taidearboretumin alueelle vähitellen yhä enemmän ja ne huomioitiin paikan yleishavaintojen yhteydessä. Vuosina 2021-2023 sudenkorentojen esiintymistä ja käyttäytymistä kartoitetaan Taidearboretumilla ja sen verrokkikohteilla. Kesällä 2022 kartoitusta tuki Vuokon luonnonsuojelusäätiö ja vuonna 2023 kartoitus saatetaan loppuun Niilo Helanderin säätiön tuella.

Paikallisilmasto ja maaperä - Microclimate and soil.

Luonnossa vallitsee erilaisia kiertokulkusysteemejä. Elävät eliöt eivät elä "tyhjiössä" itsekseen, vaan ovat vuorovaikutuksessa oman ja toisten lajien yksilöiden sekä elottoman luonnon kanssa. Näin ollen on luontevaa tutkia monissa tutkimusasetelmissa myös elinympäristöolosuhteita, joissa kasvit- ja hyönteiset elävät.

KASVIT - Plants

Elämä Taidearboretumilla kietoutuu hiljaisen suojelun ohessa myös kasvitutkimuksiin, joiden tuloksia on luettavissa tiedelehdistä ja tietokirjoistani (kts. kotisivujen kirjoitukset osio). Kasvitutkimuksissa painopiste on elinkaariselvityksissä. Erityismielenkiinto on luontaisissa kasvipoikkeamissa ja maatiaiskasveissa. Lisäksi tehdään pitkäaikaista sukkessioseurantaa metsän pohjakasvillisuudesta. Verrokkiaineistot kerätään tapauskohtaisesti muualta Suomesta.

Luonnontieteellisen tutkimuksen lisäksi paikan kasvit ovat sisältyneet taiteelliseen tutkimukseen ja elämäsidonnaisen tutkimuksen kehittämiseen (kts. väitöskirjani Kasvitaiteen ekologiset ulottuvuudet). Vaikka toisinaan kuulen sanottavan Taidearboretumia laboratorioksi, en allekirjoita tätä ajatusta. Tutkimusta tehdään, mutta se syntyy lähtökohtaisesti luontaisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen myötä. Suojeluarvot ja lajien luontainen kasvu ja oleminen ovat etusijalla hoitotoimenpiteissä. Puutarhassa ei käytetä kasvimyrkkyjä. Väitöstutkimukseni kuitenkin loi paikkaan tutkimusulottuvuuksia ekologiaan, kestävyystutkimukseen, filosofiseen sekä taiteelliseen ja taidekasvatukselliseen tutkimukseen. Nämä alat ilmentyvät Taidearboretumin tutkimuksissa joko puhtaasti alakohtaisesti tai yhdistyneinä toisiinsa. Kehittämäni elämäsidonnaisen tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää, miten nämä eri alat voisivat nivoutua toisiinsa muodostaen kokonaisvaltaista kestävyystutkimusta.

Elämäsidonnaisen tutkijan tie on haasteellinen ja yllättää harvakseltaan. Paras kiitos tulee luonnolta itseltään, kun näkee jonkin kasvin kukoistavan tai huomaa suojelutyön toimivuuden. Joskus kiitos kätkeytyy kasvillisuuden joukkoon. Katsopa keskimäistä kuvaa ylimmässä kasvikuvarivissä. Kuljin kasvupaikan ohi satoja kertoja kesässä, mutta vasta syksyllä huomasin harmaan neilikkasydämen "sykkineen" vieressäni koko kesän. Syntyikö kuvio sattumasta vai ei? Se on arvoitus, mutta "tykkäysviesti" osui ja upposi. Sen voimalla huomiseen...