Talven siivekkäiden tarkkailua 8.1.2025
Viime vuosien talvikeleissä on yhä useammin lämpötilojen vaihtelua pakkasista lämpöasteisiin ja vesisateisiinkin. Tämä vaikuttaa talvella etenkin mm. linturuokintaan. Onkin siis hyvä tarkistaa lintujen ruokinta-automaattien toimivuus säännöllisesti. Eräissä lintulautamalleissa ei riitä ruokamäärän tarkistus ja lumien poisto, vaan on katsottava etteivät siemenet ole jäätyneet automaatin seinämiin. Etenkin metallisten lintulautojen metallireikien kautta kosteus pääsee helposti automaatin sisäosiin ja jäädyttää siemenet yhdeksi "jääpalikaksi". Jäätyneestä "siemenpalikasta" siemenet eivät valu nokinta-alustalle. Kannattaa siis tarvittaessa pitää tovi lintulautaa huoneenlämmössä ja haihduttaa kosteudet pois. Lisäksi lintulautojen käsittelyssä on myös aina oltava tarkkana käsihygieniasta, jottei salmonella tai muut "pöpöt" tartu. Tammikuun loppupuolella tulee jälleen Bird Life:n lintubongaus. Muistaisimmekohan osallistua?
Hyvää ja rauhallista Uutta Vuotta
Peaceful New Year
Sinivalkoisia historian viestejä 19.11.2024
Siniristilipun liehunta 6.12. vasten sinitaivasta muistuttaa jälleen maamme arvokkaasta itsenäisyydestä ja sen eteen tarvittavista vaatimuksista. Itsenäisyyspäivän erilaiset populaariset muistelutavat ja juhlinta muokkaavat arvokäsityksiämme suomalaisuudesta. Ne ovat yhtenäistäneet, mutta myös erottaneet yhteisöjä. Yhä enemmän arvoajatteluamme ohjailevat myös näkyvimmät somepersoonat asiantuntijuudesta riippumatta, media- ja metainformaation laatu ja algoritmit. Maailman alati muuttuessa meillä ei ole kuitenkaan varaa luoda ristiriitoja ihmisten välille. Ei etenkään maamme sisällä. Maakohtainen turvallisuus ei koostu vain asevoimista. Jos ei ole rauhanaikana kykyä huolehtia ja välittää elinympäristöstä, kulttuurista ja kanssaihmisistä sekä ajattelutaidon kriittisyydestä, on melko myöhäistä luoda niitä sota-ajan keskellä tyhjästä ja kadotetusta.
Eri sukupolvet peilaavat itsenäisyysasioita eri lähtökulmista. Nykypäivinä historiaa syntyy ja haihtuu nopeasti. Miten siis pitää elossa vanhoja historiallisia asioita, jotka muistuttaisivat ihmiskuntaa virheistään? Autenttista tietoa löytyy yhä paljon etenkin huolella tarkistetuista historian tietokirjoista. On vain löydettävä keinoja päätyä niiden äärelle. Joskus voi olla hyvä tarttua sattumaankin. Itselleni kävi näin, kun päädyin kuvittamaan ja suunnittelemaan ulkoasua filosofian tohtori J.P. Leiviskän Linnoituspataljoona 5 jatkosodassa- tietokirjaan. Kirjan näkökulmat auttavat ymmärtämään menneitä sukupolvia, mutta se myös vahvistaa yhteiskunnassa olevan tärkeää huomioida arkisten asioiden toimivuus niin sodan kuin rauhan aikana.
Linnoituspataljoona 5 jatkosodassa -tietokirja ei hekumoi sankaritarinoilla, vaan kertoo realistisesti sota-ajan sotilaan arjesta. Kirjaan on jätetty historian tulkinnan oheen laaja autenttinen "ääni" sota-ajan aikalaisille sotapäiväkirjojen muodossa. Nämä autenttiset kohdat avaavat mm. näkökulmia, miten kulttuurin roolia ei väheksytty sota-aikoinakaan yhteishengen ja mielenvireyden ylläpidossa. Myös luonnolla oli oma merkityksensä vaikeina aikoina. Ajatuksia avartavaa luettavaa, vaikka itsenäisyyspäivänä ja muutoinkin! Kirja on ilmestynyt 19.11.2024 ja on saatavilla verkkokaupoista. Löydät kirjan mm. täältä: https://www.adlibris.com/fi/kirja/linnoituspataljoona-5-jatkosodassa-9789529498215
Onko nalle vain nalle vai The Nalle? 27.10.2024
Lähes jokainen vuoden päivä on saanut kantaakseen merkkipäivänsä. Miksipä ei siis nalletkin oman "spessupäivänsä" saisi. Ja kyllä vaan, on se ihan kansainvälisesti päätetty, että lokakuun 27. päivänä nallet nostetaan keskiöön.
Se miksi nallet ansaitsevat oman merkkipäivän, johtuu osittain Amerikan ex-pressasta. Aikoinaan presidentti Theodore "teddy" Roosewelt ei metsästysreissulla suostunut ampumaan karhunpoikasta. Yksittäinen teko oli niin hellyttävän vaikuttava, että siitä lähtien englannin kielessä nallejen nimeksi jäi "karhusuojelijan" mukaan teddy bear.
Nallepäivällä on kuitenkin nimiasian/tapahtuman lisäksi muitakin merkityksiä, jotka usein unohtuvat. Nallejen esikuva on karhu, jonka olemus liitetään monessa kulttuurissa mm. voimakkaaseen hallitsijahahmoon, mutta samalla se on arvokkaasti vetäytyvä ja lempeä. Niin maskuliiniset kuin feminiiniset ominaisuudet ovat yhdessä yksilössä ja niistä kumpuava turvallisuusaspekti saattaa ollakin osa karhun ja myös nallekarhujen suosion syynä. Vuosien saatossa robottilelujen ja älyteknologiatuotteiden rinnalla, nallet ovat sitkeästi pitäneet yhä pintansa.
Nallet eivät ole ainoastaan lapsia varten. Ihminen kaipaa kaikissa ikävaiheissaan luontaisesti lämpöä, välittämistä ja turvaa. Toki näitä saa monellakin tapaa, mutta nallet välittävät sitä varsin pyyteettömästi. Moni huomaa viimeisinä vuosinaan elämänsä aikana kuljettaneensa mukanaan nallea. Kun se lopulta löytää jälleen tiensä omistajansa vierelle, voi avautua muistojen tulva. Siinä se tapittaa nappisilmillä ja "kertoo" kantaneensa muistoja, jotka omistajansa välissä unohti. Ja yhä nallen harmaantunut/pölyinen turkki on lämpöinen halatessa. Eikä se tuomitse ketään typeristä päätöksistä, aikuistakaan. Voi teitä nallet, herätätte sisäisen lapsen "harmaahapsillekin", mutta kuten monessa yhteydessä on todettu aikuisetkin tarvitsevat lapsen mieltä. Siispä hyvää kansainvälistä The nallepäivää nappisilmät ja -nokat.
On jälleen geodiversiteettipäivä (6.10.)… pidetäänpä edelleen huolta lähiympäristöstämme! (It´ s Geodiversity Day again (6.10.)…let´s take care of our local nature!)
Tänä syksynä katseet ovat Suomen luonnossa kääntyneet erityisesti vesiympäristöihin. Puhdas vesi on elämän perusedellytyksiä. Se ei ole itsestäänselvyys missään päin maailmaa. Erikokoiset vesistöt, maaekosysteemit ja ilmasto kytkeytyvät toisiinsa. Vesiluontokin tarvitsee monentyyppistä huolenpitoa, kuten ennakoivaa, ylläpitävää, tarkkailevaa, tutkivaa ja juridista valvontaa jne. Olkaamme myös valppaita luontokeskusteluiden laadusta: mikä oikeasti vaikuttaa ja mikä luo vain tyhjät tulokset pitemmällä aikavälillä. On jo liian yleistä, että esimerkiksi mainoksia naamioidaan faktoiksi ja julkaistaan asiatekstien joukossa. Suomella ja metsänhoidosta vastaavilla on nyt näytönpaikka, miten se hoitaa mm. raakkuihin kohdistuneet tuhot ja tulevat riskit vai jatkuuko sama käyttäytymismalli kulisseissa.
" Wilhelmi – jotain pehmeää vasten kovaa maailmaa ! "
Wilhelmin reppuretket ja reseptit – Iloa ja makupaloja lähiluonnosta harrastekirja on ilmestynyt 1.10. 2024. (The new book Wilhelm´´ s ´´````´´´´´Backpacking Trip and Recipe - Joy and Tasty Bites from Nearby Nature is published 1.1.2024.)
Kirja luo lämpöä yhä enemmän tunteilta kylmenevään maailmaan. Yksi kauneimpia asioita, joita voimme toisillemme antaa on aika ja yhteinen tekeminen. Kiireen ja bisnesmaailmasta "tarttuneen" hyötyajattelun tavoittelun vastapainona on hyvä tietoisesti vaalia henkisiä voimavaroja ja suoda aikaa läheisille. Hyvinvoinnin peruspilareita tukee lähiluonto ja sen mahdollistamat monet ruoka-ainekset. Näitä on useimmille meistä vielä helposti saatavilla. Luontoretki ja keittiöpuuhastelu ovat mainioita tapoja vahvistaa ihmisten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, virkistää arkea ja parantaa näiden kautta henkistä hyvinvointia. Nyt näitä juttuja voi tehdä myös Wilhelmin kirjan kannustamana.
Wilhelmin reppuretket ja reseptit -kirja tarkastelee puutarhasta, metsästä ja soilta löytyviä kasveja ja tarjoaa niistä tuttuja ja uudistettuja klassikoita, katoavia perinneherkkuja, kasvisruokia jne. Kirja on lempeä muistutus luonnon virkistävästä voimasta ja sen upeista ravintokasveista. Mukana on mm. Wilhelmin kestosuosikit tähtijätski ja tulppaanitortut. Kirjan lopusta löytyy myös paljon muistiinpanotilaa lukijan omille tärkeimmille resepteille.
Kirjan reseptien rinnalla kulkeva kuvitus tarinoineen mahdollistavat ruokareseptikirjan käytön myös lasten tarinakirjana, jos esim. keittiöhetkissä pienimmän apulaisen ote lipsahtelee. Ja kyllä pieni hassuttelujuttu aikuistakin piristää, kun lopputuloksena on helppoa ja hyvää makupalaa!
Tutustu, lue , kokeile ja anna hymyn tulla huulille! Hauska lahjakirja jouluksi, synttäreille, vasta-alkajaleipurille, nuorelle uuteen kotiin, keittokirjojen keräilijöille, lapsen ensimmäiseksi keittokirjaksi, nalle- ja luontofanittajille jne. Kirja saatavilla useista verkkokaupoista.
Kesä 2024 - Sääkoettelemuksia ja "virnottajia"
Pitkän talven jälkeen kevättä odottaa paljon. Jokaisen kevään ja kesän säät ovat kuitenkin hieman aina arvoitus, sillä paikallissää voi poiketa ennusteista. Keväällä 2024 Taidearboretumilla lumi suli myöhään suojaisella paikalla. Yleensä paahteisella paikalla se on etu kasveille. Nyt kevät alkoi läkähdyttävillä helteillä. Keväällä osalla kasveja oli siten juuristo vielä jäässä ja latvaosat aloittivat helteessä kasvun. Tämä oli osalle kasveja kohtalokas yhdistelmä. Alkushokkilämmöstä toipuneille runsaat sateet saivat ne ylittämään keskimääräiset pituuskasvut. Gladiolus hurjasteli 196 cm ja kosmoskukka 185 cm pituudella (mitat päivitetty 30.9.). Hiirenvirnasta mitattiin jopa 233, 5 cm pituuskasvu. Olipa siis "virnottaja" melkoinen liaani!
Perhosille sateisempi kesä ei ollut mieleinen ja määrät
jäivät keskitasoon. Sudenkorennot viihtyivät edelleen paikalla ja "pääjoukot"
ilmaantuivat jälleen elokuussa. Sudareista ilmestynee syksyn kuluessa tarkempi 4-vuotiskauden
tutkimusartikkeli. Kimalaisten määrä oli hyvää tasoa (parhaimpina päivinä 330
yksilöä), mutta ei ihan huippuvuoden 2023 kaltainen (440 yksilöä parhaimpana
päivänä). Rakennuksessa pesiville kimalaisille hellejaksot olivat rankkoja ja
ne tuulettivat pesäänsä helteellä vuorovaihdoin. Positiivista oli eri
kimalaislajien aiempaa tasapainoisemmat lukumäärät lajeittain.
Taide menee Taidearboretumilla omia polkujaan. Kasvitaideteoksia huolletaan joka kesä ja varmistetaan paikan lajien hyvinvointi. Taide itsessään on jatkuvaa ja kummallista sinnittelyä jonkin olemattoman eteen. Elävien kirja -kasvitaideteos sai muutamia muutoksia kesällä, joissa lajisto on muutettu puupainotteisemmaksi. Se kertoo muutoksista niin paikassa kuin ajassa. Kirjapuolella painatusta odottelee lasten ja aikuisten (& pilke silmäkulmassa vain aikuisten) harrastekirja, jossa veikeä Wilhelmi T B. kertoo lähiluontojuttujaan ja kasvipitoisia ruokareseptejään.
Kesä on mennyt myös Suomalaisia puu- ja
metsäaineistoja keräten tulevaan puu-kirjaan. Olethan yhteyksissä, jos
haluat kertoa/jakaa oman tarinasi elämäsi merkityksellisestä puusta tai metsästä
(historian, ulkoasun tai muun ominaisuuden puitteissa). Kirjassa on vielä hieman
tilaa mielenkiintoisille puuyksilöiden/metsän kohtaloille.
23.4. KIRJAN JA RUUSUN PÄIVÄ (World Book and Copyright day= "The book & rose day")
Kirjan ja ruusun päivää 23.4. on jo pitkään vietetty maailmalla kirjan ja tekijänoikeuksien teemapäivänä. Siihen on vuosien mittaan liitetty erilaisia yksityiskohtia, kuten sukupuolten väliset ruusun ja kirjan vaihdot, alkuperäiskielien aseman tärkeys ja valitaanpa maailmassa kirjapääkaupunkejakin vuosittain. Vuonna 1995 Unesco korosti kirjoja rauhan, yhteenkuuluvuuden ja vapauden symbolina.
Sähköistyvän, yhä hektisemmän ja epävakaamman maailman kynnyksellä kirjat voivat tuoda mukanaan mm. vakautta, lohtua, varmistettua tietoa ja innovaatioita. Kirjat myös ylläpitävät marginaalikielien elinvoimaa, auttavat ymmärtämään eri elämän osa-alueiden muutoksia ja luonnon tilaa sekä tukevat yksilön tunnekehitystä ja sivistystä. Näiden kautta kirjat rakentavat kestävää kehitystä yhteiskunnassa ja ovat osa kulttuurillista huoltovarmuutta. Tarkistakaamme ja päivittäkäämme siis kirjatilanteemme.
Kirjan perinteinen rakenne on muuttunut aikojen saatossa, mutta se on kuljettanut ja säilyttänyt vuosituhansien ajan monenlaista tietoa ja tunnetta ilman sähköä. Sähkötön kirja rentouttaa, säästää silmiäsi, ei kuluta jatkuvasti sähköä ja on helposti saatavilla, jos annat sille tilaa kodistasi. Kirjailija työllistää itsensä lisäksi puolestaan monia ammattialoja kirjoillaan, kuten kirjapainoja, graafisia suunnittelijoita, kuvataiteilijoita, kirjastoja, kauppaa, tapahtumatuottajia, kustannusalan ihmisiä, kriitikoita jne.
Kirjailijat eivät teekirjojaan samoista lähtökohdista.Kirjailijan työtä, kirjan näkyvyyttä ja suosituksia säätelee nykyisin kallis markkinointi, alan sääntelyt, some jne. Nämä vaikuttavat mm. siihen, miten kirja ja lukija kohtaavat. Laajempien näkökulmien löytyminen voi edellyttää useiden eri kirjojen lukemista ja tiedon vertailua. Tiedon etsiminen on kuitenkin parhaimmillaan jännittävä matka, jota yllätykset rikastavat. Myös marginaalista tulee laadukkaita kirjoja (esim. omakustanteet), joihin panostetaan täydellä sydämellä ja ammattitaidolla. Maailman moninaisuuden osittainenkin ymmärtäminen tarvitsee erilaisten kirjojen ja eri tekijöiden kirjoittamien kirjojen lukemista avautuakseen, ei vain jumiutumista samoihin lukutottumuksiin.
Tämän vuoden Kirjan ja ruusun päivänä laitan jakoon kolme kappaletta uusimman Via Ursus -Jääkarhun tie runokirjaa erikoislisäkansilla (kts. kuva). Se on vastapaino tusinatuotekirjatuotannolle ja painetun kirjan aliarvostamiselle. Via Ursuksen erikoisversioiden toteutuksessa on yhdistetty 1600-luvun puukansiperinne ja nykyaikainen laserpolttotekniikka. Kansimateriaalina sertifioitu koivuvaneri ja korkki. Käytännössä kirjan kansien kaiverrukset aktivoivat tuntoaistia ja kirjassa on puun tuoksu. Suunnittelu ja loppukokoonpano ovat allekirjoittaneen käsityötä. Kirjat annetaan eniten tarjoavalle ja lähtöhinta on 50 e. Tarjouksia otan vastaan sähköpostiini toukokuun 2024 loppuun saakka. Kirjan tuotto menee seuraavan lasten ja aikuisten yhteisharrastekirjan tuotantokuluihin, mikä ilmestyy näillä näkymin ensi syksynä.
- Ruusu sinulle kirjan lukija ja kirjailijakollegat -
Via Ursus – Jääkarhun tie
runokokoelma on ilmestynyt 3.3.2024.
(The new poem book Via Ursus-The Road of Polar Bear has been published 3.3.2024)
Kirjan julkaisupäivä 3.3. on YK:n maailman luontopäivä. Tuona päivänä on suotavaa muistaa ja palauttaa mieliin paitsi luonnon monimuotoisuutta, myös sen haavoittuvuutta. Esimerkiksi Jääkarhun "matkan päätös" arvioidaan olevan jo 100 vuoden päässä. Monella muulla lajilla tilanne on vielä paljon heikompi. Luonnon vuorovaikutusketjujen vuoksi yhden lajin kohtalo liittyy toisiin lajeihin suoraan tai elottoman luonnon välityksellä. Vaalikaamme siis yhteiseloamme ja elinympäristöä kaikkialla.
Eiran toiseen runokokoelmaan on koottu runoja vuosilta 2020–2024. Mukana on myös allekirjoittaneen valokuvia ja kuvia veistoksista, joihin osa runoista kietoutuu. Lopputuloksena on syntynyt Via Ursus –Jääkarhun tie, jonne lukija voi matkata pohtimaan elämän "heikkoja ja kestäviä jäitä". Runojen aiheet koskettavat paitsi ihmisen ja muiden eliölajien, myös elottoman luonnon kohtaloita. Näissä kohtaloissa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä ja riippuvaisuuksia.
Kirjan julkaisupäivä 3.3. on YK:n maailman luontopäivä. Päivä muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta ja sen haavoittuvuudesta. Esimerkiksi Jääkarhun "matkan päätös" arvioidaan olevan jo 100 vuoden päässä. Monella muulla lajilla tilanne on vielä paljon heikompi. Luonnon vuorovaikutusketjujen vuoksi yhden lajin kohtalo liittyy toisiin lajeihin suoraan tai elottoman luonnon välityksellä. Vaalikaamme siis yhteiseloamme ja elinympäristöä kaikkialla.
Kirja: mustavalkoinen, pehmeä kantinen, soft touch -laminoitu, pääkieli suomi, 79 sivua. Saatavilla 9/2024 jälkeen vain kirjoittajalta. Runojen käyttöä koskevat tiedustelut ensisijaisesti kirjoittajalta. Kiitos laadukkaasta painotyöstä ja ystävällisestä palvelusta jyväskyläläiselle painotalolle Digipaino kirjaksi.Net. Suosittelen!
"Kameleontin" merkkivuosi 2024
Taidearboretumin 10-vuotisen toimintataipaleen juhlavuosi
(The year 2024 is jubilee year for Artarboretum (gratitude for 10-years of nature conservation activities and other anniversaries).
On aika katsoa taakse ja eteen. Antaa menneiden mennä, antaa hetki kiitokselle ja ottaa sitten askel eteenpäin. Juhlan hetki määrittyy Taidearboretumin siivekkään väen mukaan eli kun useimmat heistä ovat lennähtäneet paikalle. Se "väki" tietää parhaimmat säätkin. Juhlavuoden iloksi Taidearboretum täydentyy muutamin puutarhakasvein, taideteoksin ja ehkäpä uusi kirjakin ilmaantuu…
UUSI KIRJA ILMESTYNYT 27.11.2023 !
(New book will be published 27.11.2023)
Tuhkattuja toisinajatuksia Suomen geo- ja biodiversiteetistä. (200 s.)
Kirjassa kansainvälisen Unescon geodiversiteettipäivän sanomaa:
eloton luonto on elollisen luonnon säilymisen perusta.
Kirja käsittelee elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutusta ja sen muutosta niin kauneudessaan kuin teknoympäristön rakentamisen runtelemana. Kirjasta löytyy pohdintoja ja tutkimuksia mm.: vihreän siirtymän valmiusasteesta, luonnon ja teknoympäristön suhteesta, rauhan merkityksestä suojelussa, äärisääolosuhteista paahde-elinympäristöissä sekä lajitapauksia (yli 60) erityyppisiltä kasvupaikoilta.
- Saatavilla SLL:n Luontokaupasta ja kirjoittajalta.
Unescon toinen kansainvälinen geodiversiteettipäivä (Unesco International Geodiversity Day) on pian 6.10.2023 ! On siis aika kääntää katseet jälleen lähialueen maa- ja kiviainesvarojen käyttöön sekä vesistöjen tilan seurantaan. Mieti miten sinä voisit kohentaa tai suojata näiden elinympäristöjen tilaa, jotta upeat geologiset maisemat säilyisivät tuleville sukupolville ja niiden elinympäristöt pysyisivät suotuisina monille elollisille lajeille.
Tänä vuonna Taidearboretumilla ei ole tapahtumaa asian tiimoilta, mutta vuodenvaihteessa ilmestyy geo- ja biodiversiteetin teemainen tietokirja. Joten seuraa sivujen tiedotusta.
Siipien suhinaa ja suojelutyön tiivistymistä maailmalle!
- Kesän 2023 Taidearboretumin kuulumisia
Tämä kesä oli säiden koettelemus Taidearboretumille. Pitkään kolea alkukesä raekuuroineen ja keskimäärin moneen vuoteen nähden sateisempi kesä toi omat haasteensa. Monilla kaksisiipisillä lajimäärät näyttäisivät jäävän pieniksi. Näistä huolimatta saatiin mm. nokkosperhosten lukumäärissä uusi päiväkohtainen ennätys 35 yksilöä ja keisarinviittoilla 23 yksilöä. Kimalaisiakaan kesän sääoikut eivät haitanneet ja Taidearboretumin linjalaskennassa näitä pölyttäjiä kirmaili elokuulla 440 yksilöä. Elokuu näyttää jälleen tuoneen myös lepakoiden syysmuuttopysähdyksen paikalle. Lepakoiden "naksuttelua" kantautuu lämpinä elokuuniltoina detektoriin ja taivaalla vilahtaa ajoittain kaartelevia "nahkasiipiä".
Heinäkuussa Taidearboretum listautui mukaan myös kansainvälisiin kasvitieteellisten suojelupuutarhoiden joukkoon Botanic Garden Conservation Internationaliin ja akkredointi on myös tekeillä. Lisäksi paikka arkistoitui mukaan Itsenäisen Suomen tieteen historia -hankkeeseen.
Päin graniittia-tapahtuma on osa kansainvälisen geodiversiteettipäivän tapahtumaketjuja vuonna 2022. Unesco on asettanut geodiversiteettipäiväksi lokakuun 10.päivän, mutta ensimmäisen juhlavuoden kunniaksi asiaa juhlistetaan laajemmin eri puolilla maailmaa kuluvana vuonna. Taidearboretumin Päin graniittia-tapahtuma tuki ja juhlisti asiaa jo elokuussa 2022 ollen Suomen ensimmäinen "virallinen" geodiversiteetti-tapahtuma. Päin graniittia -tapahtuman tiedeteksteihin osallistuneet eri alojen tutkijat painottivat elottoman luonnon monimuotoisuuden huomioimista elollisen luonnon rinnalla.
Useissa tiedeteksteissä painotettiin elottoman luonnon ainutkertaisuutta ja sen nykyistä kohtuullisempaa käyttöä. Voimallisen maa-aineskäytön jälkeinen paikallinen ja alueellinen maisema ei ole enää täysin autenttisesti ennallistettavissa ja siihen liittyvät lajien ja elinympäristötyyppien kadot ovat todennäköisiä. Maa- ja kallioperän liikakäytön syyt liittyvät usein yhteiskunnan kulutuskäytäntöihin, kuten sähköistämiseen. Ajattelumuutoksia suhteessa kuluttamiseen, arjen merkityksellisyyksiin ja välttämättömyyksiin tarvittaisiin. Olisi esimerkiksi kysyttävä ja ennakoitava, millaiseksi lopulta ihmisen ja muiden lajien elinympäristöt muuttuvat lukuisten energiayksikköjen vähitellen täyttäessä ympäristöä (myös erämaassa ja maaseudulla) ja miten terveellisiä ja sosiokulttuurista hyvinvointia edistäviä ne lopulta ovat. Vihreissä teknisissä innovaatioissa on etunsa, mutta ympäristöriskejäkin on, jos innovaatio ymmärretään lopullisen valmiina irrallaan käyttöympäristöstään ja sosiokulttuurisista huomioista.
Lisätietoja seuraavissa artikkeleissa: Kestävyyspolkujen etsintää Päin graniittia-tapahtumassa. GEOLOGI -lehti vol. 75, (1) 2023, 20-25. https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/geologi_-_artikkelit/geologi_1_2023_s20_25_pain_graniittia.pdf
Art-Arboretum´s Towards the Granit science and art exhibition. Kansainvälisen Geodiversiteettipäivän Uutissivut Oxfordin luonnontieteellisen keskusmuseon kotisivuilla. Luettavissa osoitteessa: https://www.geodiversityday.org/post/art-arboretum-s-towards-the-granit-science-art-exhibition
GEODIVERSITEETTI ON MUUTAKIN KUIN POTKUKIVIÄ. - Päin graniittia tiedeteksteissä ja taiteessa avattiin Suomen geodiversiteetin näkymiä. Tulikaste-taideteos (Ordeal by Fire) omistautui geodiversiteetille. Keskustelua,Tiedepolitiikka-lehti (jufo 1-taso) vol. 47 (4) 2022, 62-64. Luettavissa osoitteessa: https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/121583/75988
